Traktorit
Käytetty Massey Ferguson 6100 -sarjan traktorit

Massey Ferguson 6100-sarja: Tietokone entistä tärkeämmäksi osaksi traktorin hallintajärjestelmiä

Massey Fergusonin mallistoa uudistettiin vuonna 1995, kun kaksi uutta mallisarjaa esiteltiin. Mekaaniset muutokset edeltäviin malleihin olivat melko pieniä, suurimpia uutuuksia olivat uudet ohjaamot hallintalaitteineen ja tietokoneiden esittely osaksi traktorin hallintajärjestelmiä.
Valmistaja
6100-sarjassa oli lopulta 9 eri mallia, joista kaikkia ei kuitenkaan tuotu Suomeen. Kuvassa ovat aikansa huippumallit ennen 1997 esiteltyä 6190-mallia. Tehokkain nelisylinterinen 6150 lastaa tehokkaimman kuutoskoneisen 6180 Dynashiftin perävaunua.

Massey Fergusonin 6100-sarja esiteltiin suurelle yleisölle vuoden 1995 SIMA-näyttelyssä. Se tuli korvaamaan vuonna 1986 esitellyn 3000-sarjan mallit, jotka olivat pysyneet lähes muuttumattomina koko 9-vuotisen olemassaolonsa aikana. Samaan aikaan yhtiön yritystoiminnat olivat kovassa myllerryksessä, sillä Agco oli hankkinut itselleen tämän perinteikkään brittivalmistajan koko osakekannan vuonna 1994 amerikkalaiselta Varity-yhtiöltä.

Omistajanvaihdoksen myötä tehtaalla laitettiin tuulemaan. Ensimmäiseksi 3000-, 3100- ja 3600-sarjat korvattiin uusilla 6100- ja 8100-sarjoilla. Molemmat uudet mallistot perustuivat teknisesti jo olemassa oleviin sarjoihin, näkyvimmät uudistukset olivat uudet ohjaamot ja Datatronic- ja Autotronic-traktorinhallintajärjestelmät. Samalla suositun Dynashift-vaihteiston saatavuus laajennettiin koskemaan koko mallisarjoja.

Ulkonäössä pesäeroa uuden ohjaamon lisäksi edellisiin malleihin tekivät uudet konepeitot. Traktorit valmistettiin Ranskassa Beauvais'n tehtaalla.

9 mallia

Kaikkiaan 6100-sarjaan kuului 9 mallia teholuokassa 71–130 hevosvoimaa, kun vuonna 1997 mallistoa laajennettiin kuusisylinterisellä 6190-mallilla. Suomen tuontiohjelmaan eivät kuuluneet nelisylinterisistä malleista pienitehoisin 6110 eikä 90-hevosvoimainen 6140. Kun 6100-sarja korvattiin vuonna 1998 6200-sarjan malleilla, 6100-sarjaa oli ehditty valmistaa yli 29 500 kappaleen verran.

6100-sarja suunniteltiin modulaariseksi. Myös erilaiset varustepaketit olivat yleisiä. Esimerkiksi ryömintävaihteisto voitiin asentaa jälkikäteen traktoria katkaisematta.

Eri varustukset, vaihteistotyypit ja moottoriversiot yhdistelemällä vaihtoehtoja saadaan aikaiseksi melkoinen määrä, mistä syystä vaihtelu oli mallisarjan ja mallinkin sisällä suurta ja traktorit saattavat poiketa paljonkin toisistaan.

Malliston traktorit ovat mekaanisesti suhteellisen luotettavia, mutta tietyn ikäisten mallien sähkö- ja tyyppivioista johtuen kunnossa olevia yksilöitä saattaa saada hyvinkin kohtuulliseen hintaan.

Uusi ohjaamo

6100-sarjan kuusipilariohjaamo oli kauttaaltaan uusi. Sisustus suunniteltiin uudelleen. Esimerkiksi ovet olivat kokonaan lasia. Uutta ohjaamoa mainostettiin edeltäjäänsä hiljaisemmaksi, mutta mittausten mukaan melutason lasku oli melko minimaalista.

Nelisylinteriset mallit 6110, 6120, 6130 ja 6140 olivat saatavilla myös Panorama-ohjaamolla varustettuna, joka tarkoitti käytännössä luiskanokkaa. Kuusisylinterisissä malleissa ohjaamonäkyvyyttä paransi pilaripakoputki.

Ohjaamon ongelmana voitaneen pitää kattoluukun ympärystän ruostumista, johon kuitenkin vaikuttaa paljon se, kuinka paljon konetta on sen elinikänsä aikana säilytetty taivasalla.

Kyselyymme vastanneet käyttäjät kehuivat ohjaamon ilmanvaihtoa tehokkaaksi ilman ilmastointilaitettakin. Myös hyvää ergonomiaa ja hallintalaitteiden sijoittelua kiiteltiin useammassa vastauksessa.

Katso myös Lisämateriaalit-osiosta juttuun liittyvät lisäkuvat!

Perkinsin moottorit

Läpi koko mallisarjan käytettiin Perkinsin moottoreita. Perkins oli esitellyt uuden Quadram Power -moottoriperheen vuonna 1990. Näiden moottoreiden ominaisuuksiin kuuluivat muun muassa nelikammioisilla palotiloilla varustetut männät sekä aiempaa pienempi ominaiskulutus. Quadram-sarjan moottoreita käytettiin mallista 6130 ylöspäin, malleissa 6110 ja 6120 käytettiin vielä Perkinsin 1000-sarjan 4.41-moottoreita.

6100-sarjan moottoreissa polttoaineen syötöstä huolehti aina jakajapumppu, joka oli mallista riippuen joko CAV:n/Lucaksen tai Stanadynen valmistama.

Sekä neli- että kuusisylinteristen mallien kaksi pienintä tehoversiota olivat ahtamattomia. Tehokkaampien mallien ilmansaanti varmistettiin Garrettin tai Schwitzerin ahtimilla.

Nelisylinteristen moottorien iskutilavuus on joko 4,0 tai 4,1 litraa, ja kuutosmoottoreissa tarkalleen ottaen 5 987 kuutiosenttimetriä. Moottorin öljynvaihtovälit ovat 250 tuntia. Turbomoottoreissa käytettiin moottoriöljyn jäähdytintä, joka ei kuulunut vapaastihengittävien moottoreiden varusteisiin.

Nelisylinterisissä versioissa moottoreiden jäähdyttimien puhaltimet olivat suoravetoisia, kuutoskoneilla varustetuissa malleissa viskostaattisia.

Dynashift- tai Speedshift-vaihteisto

6100-sarjaa valmistettiin sekä mekaanisella että esivalittavalla sähköhydraulisella suunnanvaihtimella varustettuna. Kaikissa malleissa käytettiin kuitenkin märkälevykytkimiä. Matalapainepiirin öljypumppu kierrättää vaihteisto- ja hydrauliikkaöljyä ajokytkimen kautta jopa 30 l/min. Voimansiirron ja hydrauliikan öljyt ovat yhteiset.

Neliportaisen aluevaihteen vaihdekaavio poikkeaa normaalista, sillä 1. ja 3. vaihteet ovat kaaviossa kuljettajaa lähimpänä. Myös aluevaihde oli synkronoitu.

Malleissa 6110–6160 kytkin on nelilevyinen ja jousikuormitteinen, kun taas suuremmissa se on 5-levyinen ja hydraulipainekuormitteinen. Molemmissa tapauksissa kytkimen levyjen halkaisija on 23 cm. Kytkimet tulivat Valeolta.

Vaihteistovaihtoehdot olivat 16x16 Speedshift ja 32x32 Dynashift mahdollisilla ryömintävaihteilla täydennettyinä. Suomessa neliportaisella pikavaihteella varustettu Dynashift oli vakiovaruste mallista 6130 ylöspäin.

Dynashiftissä on neljä mekaanista aluevaihdetta, neliportainen pikavaihde sekä hidas ja nopea alue. Speedshiftissä on niin ikään synkronoidut mekaanisesti käytettävät neljä päävaihdetta ja kaksi aluevaihdetta, mutta vain kaksiportainen pikavaihde. Vaihteistovalinnalla oli vaikutusta traktorin akseliväliin, joka oli Dynashift-malleissa muutaman millin pidempi.

Dynashiftissä on valmistajan myyntiesitteen mukaan vain kaksi hydraulikytkintä ja sen hallintaan tarvitaan vain kaksi solenoidiventtiiliä, eikä siinä ei ole ainuttakaan pyörivää akselitiivistettä.

Sekä päävaihteita että aluevaihteita hallitaan samalla vivulla. Päävaihteet ovat omassa kaaviossaan, aluevaihdetta vaihdetaan kuorma-autopuolelta tutun tupla-H-kaavion tavoin heilauttamalla vaihdevipua vasemmalle.

Mekaanisesti oikealla kädellä käytettävä käsijarru vaikuttaa vaihteiston ulostuloakseliin.

Kestävä perusvaihteisto

Dynashift-vaihteistosta on pidetty sen välityksien vuoksi, peltonopeusalueellakin välityksiä on tarjolla 15 kappaletta. Dynashiftissä pikavaihteiden porrastus on noin 17 %, melko pienen porrastuksen ansiosta pikavaihteet kytkeytyvät varsin pehmeästi.

Yleisesti ottaen Dynashift-vaihteistoa on pidetty mekaanisesti varsin kestävänä ja vaihteiston kuorien sisälle tulee asiaa suhteellisen harvoin. Yhdessä tapauksessa lukijamme raportoi sivuakselin laakeriviasta, joka aiheutti suuremman vaihteistoremontin.

Voimansiirron kiusallisiin vikoihin lukeutuu nelisylinterisissä traktoreissa ja 6160-mallissa vauhtipyörän kumivaimenninelementin keskiön boorit, joiden vaihtamiseksi traktori on katkaistava. Useammassa tapauksessa käyttäjät kertoivat vauhtipyörän ja kytkinakselin boorien pettäneen. Myös värinänvaimentimissa on ollut ongelmia, jotka saattavat ilmentyä esimerkiksi käynnistyvyysongelmina vaimenninelementeistä irronneen materiaalin kertyessä starttimoottorin hammaskehälle.

Vaihteiston lämpötila-anturin vikaantuminen saattaa aiheuttaa häiriöitä pikavaihteisiin ja voimanottokoneistoon, sillä pikavaihteiden käyttö on rajoitettua öljyjen ollessa kylmät.

Esivalittava tai mekaaninen suunnanvaihdin

6100-sarjaan esiteltiin sähköisesti esivalittava suunnanvaihdin. Aluksi suunnanvaihdinta hallittiin pikavaihdevivun päässä olevasta napista, myöhemmin nappi korvattiin pienellä viiksellä, jota käytetään nykyisten suunnanvaihtovipujen tapaan.

Hallintalaitteista riippumatta suunnanvaihdin toimii samalla tavalla. Suunnanvaihto valitaan joko nappia painamalla tai vivulla, minkä jälkeen mittaristossa olevat nuolet alkavat vilkuttamaan valittua suuntaa. Tietokone ohjaa suunnanvaihdinta, kun nopeus on riittävän alhainen ja kytkinpoljin painetaan pohjaan. Syynä tähän on suunnanvaihtajan rakenne. 90-luvulla yleistynyt pakkasuunnanvaihtaja esiteltiin vasta 6200-sarjaan. 6100-sarjassa suunnanvaihtaja on mekaaninen, siirtoholkkia liikuttavaa haarukkaa käytetään joko mekaanisesti tai sähköhydraulisesti.

Tiealueella suunnanvaihto on mahdollista, kun nopeus on enintään 5 km/h ja peltoalueella enintään 2 km/h.

Kytkinpolkimen painamisen tarve on miinuspuoli muutamien kilpailijoiden tuohon aikaan käyttämille nykytyyppisille suunnanvaihtimille, mutta toisaalta MF:n järjestelmä vapautti kuitenkin kädet esimerkiksi kääntöaurojen kääntämistä varten päistekäännöksen aikana.

Esivalittavan suunnanvaihtimen alkutaipaleet olivat varsin kivisiä, ja useisiin traktoreihin vaihdettiin takuuaikana sähköisen tilalle mekaaninen kepistä käytettävä suunnanvaihdin. Alkupään malleissa käytettiin Magneti Marellin valmistamia ohjausyksiköitä, jotka myöhemmässä vaiheessa korvattiin Boschin tuotteilla. Bosch on näistä kahdesta vaihtoehdosta osoittautunut selvästi luotettavammaksi.

Suunnanvaihtimen häiriöissä saattaa auttaa myös kalibrointi, sillä suunnanvaihtoakin ohjataan tietokoneen avulla.

Autotronic II - tietokone ohjaa toimintoja

6100-sarjassa hallintalaitteita käytettiin tietokoneen ohjaamana, tietokone tunnetaan paremmin Autotronic-nimellä. Tietokonetta mainostettiin myös Autotronic-ajorobottina. Tietokoneella ohjataan niin tasauspyörästön lukkojen kuin nostolaitteenkin käyttöä. Autotronic ohjaa traktorissa yhteensä 20 toimintoa.

Tietokoneen mukaan ottaminen mahdollisti myös turvatoimintoja, kuten sen, että aluevaihteiston kytkeminen nopealta alueelta hitaalle oli estetty yli 8 km/h nopeudessa ja hitaalta nopealle yli 10 km/h nopeudessa. Samoin suunnanvaihtimen ylikuormittuminen estettiin sillä, että kytkeytyminen estettiin nopealla alueella yli 5 km/h ja hitaalla alueella yli 2 km/h nopeuksilla.

Pikavaihteita käyttäessä kiihdyttäessä vipu voidaan siirtää suoraan pienimmältä A-vaihteelta suurimmalle D:lle. Automatiikka huolehtii, että pikavaihde vaihtuu sopivilla moottorin kierroksilla. Toiminto vastaa siis eräänlaista pikavaihdeautomatiikan esiastetta.

Autotronic-tietokoneen vikaantuminen on melko yleinen vaiva, mikä johtuu usein tietokoneboksin hautumisesta kuran ja lian alla. Autotronicin ympärystä kannattaa pitää puhtaana, ja epämääräisten vikojen sattuessa tarkastaa Autotronicin sähköliitännät selvien hapettumien varalta.

Autotronic ei tallenna eri toimilaitteiden vikakoodeja, mutta vian ollessa päällä se antaa jonkinlaisia arvioita mahdollisesta vikakohteesta lukijalaitteen välityksellä.

Autotronic 2 -tietokone voidaan pienin muutoksin päivittää Autotronic 3 -tietokoneeseen, jota yleisesti pidetään kakkosversiota luotettavampana. Aiemmin kakkosversioita korjattiin Suomessakin, mutta nykysuuntauksena vaikuttaa olevan tietokoneen päivittäminen tuoreempaan versioon. Autotronic 3:sen hinnat liikkuvat verollisena noin 1 700 euron luokassa.

Sähkövikojen ilmaantuessa yksi tarkastuskohde on akulta Autotronicille tulevat johdot. Keltainen kaapeli hoitaa vaihteiston tarvitseman sähkönsyötön ja punainen hydrauliikan tarpeet.

Uudet etuakselit

6100-sarjaa varten suunniteltiin uudet AG-sarjan etuakselit, joiden kantavuudet olivat kymmeniä prosentteja edellisen mallisarjan akseleita suurempia. Napojen rakennetta muutettiin muun muassa laakerointien, tiivisteiden ja voitelun osalta. Myös keinulaakerointia vahvistettiin.

Akselit valmistettiin Italiassa. Valmistaja oli Massey Fergusonin osaomistuksessa oleva GKN. Uuden etuakselin kääntökulma oli maksimissaan 55 astetta. 1997 esitellyssä 6190-mallissa käytettiin muita 6100-malleja järeämpää AG155-akselia, joka oli sama kuin 8100-sarjan pienemmissä malleissa ollut akseli.

Etuakselilla on hydraulisesti toimiva 100 % lukko, minkä vaikutusta etenemiskykyyn on kiitelty erityisesti metsäkäytössä olevissa traktoreissa. Vakiovarusteinen päisteautomatiikka kytkee tasauspyörästön lukon pois päältä, kun nostolaite nousee yläasentoon.

Taka-akselilla vetopyörästöt ja öljykylpyiset levyjarrut on sijoitettu peräkotelon sisälle.

6100-sarjasta valmistettiin myös takavetoisia versioita, jotka varsinkin Suomessa ovat hyvin harvinaisia. Nelivedon käyttöön liittyi MF:lle tyypillinen ominaisuus. Aina, kun traktori käynnistetään, neliveto on päällä. Neliveto kytkeytyy pois päältä vain, kun nelivedon nappia painetaan jarrupolkimen ollessa painettuna. Tästä eteenpäin nelivetoa käytetään tavanomaiseen tapaan.

Nelivedon vikatapauksissa kannattaa tarkastaa sivukonsolissa olevan keinukytkimen toiminta ja vaihteiston kyljessä oikean takarenkaan sisäpuolella oleva nelivedon solenoidi sekä näille komponenteille menevät johdot.

Jos solenoidille asti tulevissa johdoissa on jännite, kun neliveto on kytketty pois katkaisijasta, on vika katkaisijassa. Vika on yleensä solenoidissa, jos sen johtoihin tulee jännite katkaisijan ollessa neliveto päällä -asennossa ja jännitettä ei tule katkaisijan ollessa pois päältä -asennossa. Jos traktorin jarruvalot rikkoutuvat, neliveto jää päälle.

Monipuolinen voimanotto

Traktorin voimanottokoneistossa oli vakiovarusteena nopeudet 540 ja 1 000 läpi mallisarjan, ECO-nopeudet oli saatavilla lisävarusteena. Voimanoton lisävarustevaihtoehtoihin lukeutui myös ajovoimanotto.

Nopeudenvalintavipu oli sijoitettu tuonkin ajan mittapuulla hieman erikoisesti traktorin ulkopuolelle voimanottoakselin läheisyyteen. Kytkentä päälle ja pois tapahtui kuitenkin modernisti sähköpainikkeella, ja Autotronicin ansiosta voimanoton käynnistys on pehmennetty.

Voimanottoakselin nopeus näkyy mittariston digitaalinäytöstä, kunhan ohjaamon takakulmassa olevalla kytkimellä on kerrottu mittarille, kumpi nopeus voimanottoon on valittu.

Jos traktorissa oli lisävarusteinen voimanotto, ekonopeuden ja normaalin nopeuden välillä vaihdettiin ohjaamon takakulmassa olevaa vipua käyttäen.

Voimanoton nimelliskierrosluku saavutetaan 6100-sarjan malleissa noin 10 % moottorin huipputehoa alhaisemmalla kierrosluvulla, mikä antaa hieman pelivaraa tiukan paikan tullen.

Tavanomainen hydrauliikka

Edellismalleihin verrattuna työhydrauliikan tuottoa kasvatettiin 10 %. Vakiovarusteena hydrauliikkajärjestelmä oli hammaspyöräpumppuun perustuva avoin järjestelmä. Avoimen järjestelmän pumppu tuottaa 57 l/min ja 180 baria nostolaitteen, hydrauliikkaventtiileiden ja perävaunun jarruventtiilin käyttöön. Lisäksi matalapainehydrauliikka tuottaa 33 litraa muun muassa ohjaukselle, voimansiirrolle kytkimineen ja tasauspyörästön lukolle.

Mallista 6150 ylöspäin traktori voitiin varustaa myös suljetulla 105 l/min kuormantuntevalla hydrauliikalla.

Työhydrauliikkaan oli saatavilla neljä mekaanisesti hallittua venttiiliä, joista kaksi vakiovarusteena. Varustuksesta riippuen useimmiten ensimmäisessä venttiilissä oli virtauksensäätö ja kaksi muuta voitiin muuttaa joko yksi- tai kaksitoimisiksi. Prioriteettiventtiiliä ei ollut saatavilla.

Sähköohjattu nostolaite

6100-sarjassa kaikkien mallien nostolaite oli vakiona sähköohjattu. Varustukseen kuului myös heilahduksenvaimennus eli ATC. Nappuloiden määrää voitiin vähentää, kun Autotronic-tietokoneen ansiosta useampia toimintoja voitiin integroida samoihin nuppeihin.

Nostolaitteen häiriöissä alkupään malleissa syyksi saattaa paljastua tasausakselin kuluneet shimmilevyt. Alkupään malleissa käytettiin muovisia levyjä, myöhemmässä vaiheessa pronssisia. Muovisten shimmilevyjen kuluessa tasausakseli pääsee liikkumaan sivuttain, eikä nostolaitekotelon kanteen asennettu asentoanturi ole enää oikeassa kohdassa suhteessa tasausakseliin.

Alkupään mallien shimmilevyt voidaan päivittää myöhempien mallien pronssisiin, mikä korjaa yleensä ongelman. Eräässä tapauksessa nostolaitteen tasausakselin boorit eivät tahtoneet kestää, rakennetta vahvistettiin jyrsimällä akselille kiilaura. Sähköpuolella kuluvia osia vaikuttavat olevan nostolaitteen käyttöpainikkeet niin ohjaamossa kuin takalokasuojissakin.

Nostolaitteessa on sisäänrakennettua diagnostiikkaa, järjestelmä ilmaisee havaitsemansa vian vilkuttamalla nostolaitteen varoitusvaloa. Ensin järjestelmä ilmoittaa vian vakavuuden, yhden vilkautuksen viat ovat vakavimpia ja kolmen vähäpätöisempiä. 1–3 vilkautuksen jälkeen valo vilkkuu 1–8 kertaa. Esimerkiksi asentoanturin vikatapauksessa valo vilkkuu 2–2-syklissä ja ulkoisten hallintapainikkeiden vikatapauksissa 1–5-tahtiin.

Käyttäjien mielestä nostolaitetta on mukava käyttää ja se on osoittautunut riittävän tehokkaaksi tämän kokoluokan traktoriin.

Alkuperäinen vetokoukku vie jonkin verran maavaraa, mutta perävaunun kytkemistä helpottaa se seikka, että nivelmekanisminsa ansiosta koukku työntyy laskiessaan ulospäin ilman erillisiä sylintereitä.

Mallisto parani iän myötä

Massey Ferguson teki 6100-sarjaan useita parannuksia sen suhteellisen lyhyen eliniän aikana. Kun tämän malliston traktorit olivat uusia, niiden maahantuojana toimi Agrimarket. Sittemmin edustus vaihtui Konekeskolle, jolta se siirtyi nykyiselle maahantuojalle Turun Konekeskukselle kesällä 2016.

Maahantuontikuvioiden muutoksista ja Suomen vahvasta MF- kannasta johtuen varaosia on saatavilla useammaltakin tiskiltä. 6100-sarjan traktoreita on Suomessa rekisterissä yli 400 kappaletta. Eritellyistä malleista suosituimpia ovat nelisylinterisistä malli 6130 ja kuusisylinterisistä mallit 6160 ja 6180.

Massey Fergusonin 6100-mallit kuuluvat siihen traktorisarjaan, jota ei liiemmin kehuttaisi Esson baarissa, ellei kyseinen huoltoasemaketju olisi poistunut Suomesta. Keskustelupalstat ovat täynnä moitteita muun muassa esivalittavan suunnanvaihtimen ongelmista ja sähkövioista, mutta traktorin omistajat ovat kuitenkin kyselymme mukaan varsin tyytyväisiä koneisiinsa.

6100-sarjan yleisin tyyppivika vaikuttaa olevan Autotronic-tietokone, jonka vaihtoon kannattaa varautua jossain vaiheessa traktorin elinikää, ellei sitä ole jo vaihdettu. Yleisimmät kehujen kohteet saamissamme vastauksissa olivat ohjaamoergonomia, vaihteiston ja nostolaitteen ominaisuudet sekä moottoreiden ominaisuudet.

Nettilomakkeen täyttäneiden kesken arvottiin Koneviestin tuotepaketti. Onnetar suosi Lassi Rantalaista Hurissalosta.

ALKUPERÄISTEN VARAOSIEN VEROLLISIA HINTOJA

• Moottorin ilmansuodatin, ulompi 114 euroa

• Ohjaamon ilmansuodatin 110 euroa

• Vesipumppu 134 euroa

• Nostolaitteen etähallintanappi 30 euroa

• Vaihteiston lämpötila-anturi 37 euroa

• Takalasi 266 euroa

• Autotronic-tietokone 1 760 euroa (Autotronic 3, sisältää muutossarjan)

Hinnat kysytty 26.11. Turun Konekeskukselta

TARKASTETTAVAA

Moottori:

• Tarkasta, huohottaako moottori

Voimansiirto:

• Tarkasta pikavaihteiden ja suunnanvaihtimen toiminta myös kylmillä vaihteistoöljyillä

• Tarkasta suunnanvaihtimen toiminta (vauhtipyörän vaimenninelementit tai boorit saattavat olla kuluneet)

• Tarkasta nelivedon toiminta

Hydrauliikka

• Tarkasta nostolaitteen tasausakselin välykset ja boorit

Akselistot

• Tarkasta etuakselin keinulaakerin välys

Sähköjärjestelmä

• Tarkasta kaikki Autotronic-tietokoneen takana olevat toiminnot

• Tarkasta sähköjohtojen kunto

VARUSTEITA

• Autotronic: Nimi, jolla valmistaja kutsuu traktorin toimintoja ohjaavaa tietokonetta

• Datatronic: Ajotietokone, jolla voidaan mitata muun muassa työsaavutuksia

• Dynashift: 32x32 pikavaihdevaihteisto, jossa kaksi aluevaihdetta, neljä päävaihdetta ja neljä pikavaihdetta

• Speedshift: 16x16 pikavaihdevaihteisto, jossa kaksi aluevaihdetta, neljä päävaihdetta ja kaksi pikavaihdetta

Aiheeseen liittyvät artikkelit
Luetuimmat