Tiet ja ympäristö
Esittely Niittokauha

Niittokauhasta apu ojien siivoamiseen ja parturointiin - pohjalieju pois ja siistit ojanpientareet samalla kertaa

Valtaojien ruohottuminen tuntuu olevan nykyään aiempaa voimakkaampaa. Apua tilanteeseen löytyy niittokauhasta, jolla siivotaan pohja ja parturoidaan ojan kyljet samalla kertaa.
Jussi Knaapi
Tasaiset, mutta hitaasti virtaavat ojastot ovat alttiina ruohottumiselle. Siivous niittokauhalla on nopeaa ja poistaa lähes kokonaan varsinaisen ruoppaustarpeen.

Niittokauhalla saadaan pohjalieju siivottua kuin normikauhalla ikään, ja myös niitettyä ojan kylkien heinäkasvusto. Kiinteän maa-aineksen irtoaminen on minimaalista. Niittokauhan salaisuus piilee kulutusta kestävässä leikkuuterässä, riittävässä työleveydessä ja veden lävitseen päästävässä kauhan rakenteessa.

Edistyneen ojanhoitokulttuurin Hollannissa syntynyt idea on siellä vakiintunut arkikäyttöön jo kauan aikaa sitten. Rannikon tasaisella polderialueella ojien kaadot ovat minimaalisia, ja lakisääteinen ojien siivous on tiukimmillaan tehtävä kahdesti vuodessa. Käytännössä tämä tarkoittaa hellävaraista liejun poistoa ja heinittyneiden kylkien puhdistusta. Oikein toimien ojien kyljet säilyvät ruohopeitteisinä, jolloin liikkeelle lähtee minimaalisen vähän sedimenttiä. Varsinaista pohjaruoppausta ei tällä taktiikalla tarvita lainkaan, tai sen uusimisväliä voidaan pidentää huomattavasti.

Sopii myös meille

Ojien ja vesiväylien ruohottuminen on pysyvä ongelma, jota pahentaa hallitsematon ruoppaus. Vaara on tarjolla, jos kauharuoppauksessa mennään syventämään alkuperäistä suunnitelmaa, ja kaadoista ei pidetä tarkoin kiinni. Syntyy hitaasti virtaavia jaksoja, jossa ruohottuminen on erityisen herkässä. Varsinkin tasaisilla rannikko-Suomen pelloilla ilmiö on tuttu. Niittokauhan työnäytös Isossakyrössä ”Renkoolan Ojat”-yhtymän ojastoalueella oli varsin tyypillinen tasaisen rannikkoalueen kohde. Yhtymän toimitsijamiehenä operoiva Juhani Minni kertoi, että kaksi vuotta sitten ruopattu ojasto on jo hyvää vauhtia ruohottumassa, ja niittokauhalle olisi jo tarvetta. Niittokauhan hankinta kiinnostaa monia, mukaan lukien ojastolla urakoinutta Juhan Paja Oy:ta.

Kokemusta Porista

Porin seudulla Ilkka Strömberg lienee Suomen ensimmäinen niittokauhaa hyödyntävä yrittäjä. Yrityksellä on lähes 40 ojakilometriä huollettavana, ja kokemusta itse maahan tuodusta (saksalaisesta) niittokauhasta on kertynyt jo 5 vuoden ajalta. "Käyttökokemukset ovat positiivisia", kertaa Ilkka Strömberg. Leveällä (4–5 metriä) kauhalla työ joutuu. Metrikohtainen kustannus jää kohtuulliseksi, koska työsaavutus on 3-kertainen perinteiseen kauharuoppaukseen verrattuna. Ilkka jatkaa: ”Kokemus on opettanut. Hyvä näkyvyys hytistä ja puomin oikea liikegeometria nopeuttavat työtä”. Harkinnassa onkin saada kalustoon kehitystä eli kaivukone, jossa hytti olisi mahdollisimman korkealla. Kauha kiinnitetään kääntäjään standardisovitteella. Tärkeää on tarkistaa, että kauhan kulmakääntö (purettaessa) on riittävä, sillä näin pystytään ojaa etenemään ilman, että puomia tarvitsee kääntää takaviistoon purkua varten.

Terälaitteen kestävyys on aina huolena. Kulutusteräksinen normaalia tukevampi rakenne on osoittautunut varsin harmittomaksi. Normaalia kulumaa tapahtuu, ja terät ovat rikkoontumisen varalta vaihdettavissa kuin puimurissa ikään. Pienet kivet ja erityisesti sepeli ovat hieman hankalia. Kuljettaja voi tarvittaessa pysäyttää terän käytön ja myös säätää syöttöpainetta, joten taiten toimien pärjätään hyvin.

Mense tuo Suomeen

Luumäen Taavetissa toimiva Mense Oy:n päätuotteita ovat harvesterien ja sahalaitosten syöttörullat sekä erilaiset raivausleikkurit. Osaamista kulutusosien kestävyydestä löytyy, ja Hollantiin suuntautuvan viennin yhteydessä yhteistyökumppani LMZ:n kanssa päätettiinkin kokeilla niittokauhojen tuontia myös Suomeen. Mensen kokemus leikkaavista raivauslaiteista antoi pohjaa olettaa, että niittokauhakin saisi positiivisen vastaanoton. Leikkaava terä on nimittäin osoittautunut työturvalliseksi ja miellyttäväksi, koska siitä ei sinkoudu tavaraa, eikä isoja turvaetäisyyksiä tarvita.

Syksyn työnäytöksissä mielenkiintoa on löytynyt mukavasti, kertoo Marja-Leena Mentula. Kauhaa on saatavilla useina koko- ja varustekombinaatioina. Työleveydet vaihtelevat (2–5 m), samoin hintaluokka (noin 6 000–10 000 euroa, alv 0 %).

Tekniset tiedot taulukko,esimerkkejä sarjan ala- ja yläpäästä. Saatavina on myös Mini, joka soveltuu 1,5–3 tn peruskoneille, sekä Ultra Lite peruskoneille 0,8–1,5 tn.

Niittokauhalle löytyy työkohteita myös peltojen ulkopuolelta. Viheralueiden ja esimerkiksi golfkenttien kosteikkojen hoitoniitot ovat olleet tiedustelujen kohteena, päättää Marja-Leena Mentula.

Katso myös juttu ojaston kunnostamisesta KV 8/2013.

Aiheeseen liittyvät artikkelit
Luetuimmat