Rakentaminen ja energia

Puhtaampia pihoja - Maatilan asfalttipäällysteet

Rospuuttokelit vaikuttavat kestävän vuosi vuodelta pidempään. Sorakuorma helpottaa mutarallia väliaikaisesti, kun taas investointi asfaltointiin tuo kantavuutta vuosikymmeniksi eteenpäin.
Asfaltoitu jaloittelutarha ja lantakäytävä on helppo ja nopea työntää puhtaaksi, joten eläinten sorkat pysyvät kunnossa. Myös makuuparret ovat asfalttipäällystetyt.

Maataloudessa asfalttipäällysteitä käytetään yleisesti muun muassa konepihoissa, ajoreiteillä, lantaloissa ja jaloittelutarhoissa. Myös asfaltoidut konehallit, kuivikepohjaiset pihatot ja siipikarjan kasvattamot ovat yleisiä.

Käyttökohde ratkaisee, millainen asfalttipäällyste tarvitaan. Yleisin maatalouden asfalttipäällyste on AB16/120, mikä tarkoittaa asfalttibetonia, jonka kiviaineksen karkeus on 16 mm ja asfalttikerroksen massa 120 kg/m2, joka vastaa noin 50 mm paksuutta. Maatilan asfaltit ovat yleisesti yksikerrosasfaltteja. Tiivistä asfalttibetonia (ABT) tarvitaan, kun asfalttia käytetään esimerkiksi rehuauman pohjassa tai lantalassa ja toimitaan pohjavesisuoja-alueella. Myös ympäristöluvissa on voitu määritellä, mitkä maatilan kohteet tulee rakentaa tiiviille alustalle.

Etelä-Pohjanmaan alueella noin kymmenestä viiteentoista prosenttia maatalouden asfaltoinneista tehdään tiiviistä asfalttibetonista, kertoo Erkki Niemistö NCC Roads Oy:stä. Tiivis asfalttibetoni nostaa hintaa 10–15 prosenttia verrattuna tavalliseen asfalttibetoniin. Toisinaan bitumin määrää asfalttibetoniseoksessa nostetaan tilaajan pyynnöstä tiiviyden ja sitkeyden parantamiseksi, vaikkei standardin mukaista tiivistä asfalttibetonia tehtäisikään, jatkaa Niemistö, joka on toiminut asfaltointialalla jo 41 vuotta.

Keskimääräinen maatilan asfalttiurakan koko on noin 3 000 neliötä. Se on myös edullinen koko ostaa asfalttiurakointia, sillä asfalttiporukka tekee päivässä noin 2 500–4 000 neliön alan asfalttia. Asfaltoinnin hinta ei juuri laske tästä suurempiin aloihin mentäessä, mutta tästä kokoluokasta pienempään siirryttäessä hinta nousee, sillä työryhmän siirtäminen koneineen työpäivän aikana on kallista, Niemistö kertoo. Pienempiä aloja kannattaakin asfaltoida silloin, kun lähistölle on tiedossa suurempi asfalttiurakka.

Asfaltin voi perustaa vuoden tai kaksi pohjatöiden tekemisen jälkeen. Paras lopputulos saadaan tällöin, koska kentän kantavuus on koeteltu ja pehmeät paikat on voitu korjata, Niemistö kertoo kokemuksistaan.

Etelä-Pohjanmaalla kappalemääräisesti eniten asfalttiurakoita tehdään juuri maatiloille, noin 20–25 kappaletta kesässä. Suurimmat maatalouden asfaltointiurakat ovat olleet 2–3 hehtaarin kokoisia ja 10 000 neliön urakoitakin tehdään yhdestä kahteen kesässä.

Pohjatyöt omana työnä

Yleisesti maatiloilla asfaltoinnin pohjatyöt tehdään omana työnä ja asfaltointitarjoukseen sisältyy tasoitemurske ja tasoitustyö. Pintamaata kuoritaan sen verran, että tarpeeksi paksu kerros kalliomursketta voidaan riittävän kantavuuden saavuttamiseksi lisätä. Riittävä kantavuus on 45–75 MN/m2. Tiivis asfalttibetoni vaatii yli 75 MN/m2 kantavuuden, jotta asfaltti voidaan jyrätä niin tiiviiksi, että vedenpitävyys saavutetaan. Nyrkkisääntönä pidetään, että karkeudeltaan 0–150 mm mursketta tarvitaan 60–90 cm kerros. Savimailla maa-ainesten sekoittuminen estetään suodatinkankaalla.

Pinnan kaadot täytyy huomioida pohjamursketta tasattaessa. Riittävä tasaisuus ennen tasoitekerrosta on ±50 mm. Tasoitekerrokseen sopiva murske on karkeudeltaan 0–32 mm. Tasoitekerroksen paksuus on 150–200 mm, riippuen pohjakerroksen tasaisuudesta.

Hulevesien hallinta

Jo asfaltointia suunnitellessa kannattaa tarkoin miettiä, mihin sadevesikaivot on järkevää sijoittaa ja mihin sade- ja sulamisvedet voi ohjata. Kotieläintilan ympäristöluvassa on voitu määritellä, kuinka kiinteäpohjaisten alueiden hulevesien kanssa tulee toimia. Esimerkiksi säilörehuauman pohjista, lantaloista ja jaloittelutarhoista vesi on kerättävä talteen. Siksi näille alueille kerääntyvä vesimäärä kannattaa minimoida. Kuntien ympäristötarkastajat neuvovat lisää hulevesiasioissa.

Peltojen keskellä sijaitsevan maatilan puhtaat hulevedet olisi monesti helpointa ohjata peltojen salaojituksen kokoojaojaan. Näin ei kuitenkaan tule tehdä, sillä pellon kuivatus häiriintyy, ellei kokoojaojaa ole mitoitettu läpäisemään myös piha-alueen sade- ja sulamisvesiä.

Asfaltti käytössä

Lerkan tilalla Utajärvellä asfalttipäällystettä on rakennettu lisää vähä vähältä viidentoista vuoden aikana. Ensimmäinen asfaltti rakennettiin laakasiilon ja navetan välille, jotta rehun joukkoon ei kulkeutuisi rapaa koneiden renkaiden mukana. Sama asfaltti on siitä lähtien ollut päivittäisessä käytössä, eikä sitä ole tarvinnut korjata kertaakaan, kertoo tilan isäntä Jukka Piirala. Sittemmin tilalla on asfaltilla päällystetty muun muassa rehuauman pohjia ja emolehmien kylmäpihaton lattiat. Laakasiilot eivät hintansa puolesta olleet houkutteleva vaihtoehto. Asfaltoimalla auman pohjan saatiin lisää ja kustannustehokasta tilaa säilörehulle, Piirala valaisee.

Lerkan tilalla rehuauman päällyste on vedenpitävää asfalttiabetonia. Helteellä se on pehmeää ja rikkoontuu kaivurin telan alla helposti. Rehunteossa ensimmäinen rehukuorma pitää levittää auman pohjalle tasaiseksi kerrokseksi kumipyöräisellä koneella. Sitten kaivurin voi ajaa rehun päälle asfaltista huolehtimatta, Jukka Piirala kertoo. Myös reunavallista saa irrotettua palasen kurottajalla, joten appeen tekijän pitää tietää valli.

Asfaltoitu kenttä toimii myös erinomaisena yleisvarastona materiaaleille. Nyt Lerkan tilan asfalttipihalla on auma kuiviketurvetta muovin alla. Turve pysyy kuivana ja on helppo lastata kuivikepuhaltimeen. Aiemmin kentällä on varastoitu muun muassa murskeviljaa tuubeissa. Kiinteän pohjan ansiosta rehua ei mene tärviölle, vaan koko massa saadaan siististi syöttöön. Rehun loputtua kenttä on helppo puhdistaa ja se on heti valmiina muuta käyttöä varten, Jukka Piirala summaa.

Asfaltoinnin kustannus

Hinta-arviota asfaltoinnista 3 000 m2 alalle pyydettiin joulukuussa 2015. Hinta-arvion antoi NCC Roadsin Pohjanmaan aluepäällikkö Markku Salo. Hinta-arviot sisältävät tasausmurskeen, tasaustyön ja päällysteen.

Jokainen asfaltoitava alue hinnoitellaan omana työkohteenaan ja asfaltoinnin hintaan vaikuttavat:

– etäisyys koneasemalta

– kohteen vaikeusaste, jota nostavat mm. nurkat, seinän vierustat, käsityöt

– työn aikaikkuna, eli voidaanko työ suorittaa, kun alueella on muuta asfalttiurakkaa

– raaka-aineiden hinnanmuutokset, esimerkiksi bitumin hinnan muuttuminen

Aiheeseen liittyvät artikkelit