Maatalous
Esittely Kongskilde JF FCT 1460 MD

Tuhat hehtaaria kesässä

Tarkkuussilppuri ei yleensä tule ensimmäisenä mieleen tehokasta säilörehun korjuukonetta hankittaessa. Haapavetiset Tuukka Laitila ja Antti Soranta osoittavat epäluulot vääriksi – hinattavalla tarkkuussilppurilla korjataan kahden karjatilan ja liki tuhannen hehtaarin säilörehut vuosittain.
Jopa kilometrin mittaiset sarat parantavat työsaavutusta merkittävästi.

Haapavetiset maanviljelijät Tuukka Laitila ja Antti Soranta ovat jo pitkään tehneet tuorerehun porukalla. Laitiloilla on juuri valmistuneen navetan laajennuksen jälkeen ruokittavana kaksi robotillista lehmiä. Sorannan tilalla rehua on puolestaan haukkaamassa noin 500 lihaeläintä. Kolmen sadon taktiikalla tehdään kesän mittaan rehua lähes tuhannen hehtaarin alalta yhdellä hinattavalla JF:n tarkkuussilppurilla.

”Tälle kesälle hankimme Kongskilde JF:n lippulaivan. Tämä FCT 1460 MD on malliston tehokkain hinattava tarkkuussilppuri. Silppuri on muuten samanlainen kuin FCT 1360 -malli, jossa ei kuitenkaan ole magnetisoivaa metallinilmaisinta. Syötön pysäyttävä metallinilmaisin on jo osoittautunut mainioksi laitteeksi, sillä karhottimen jäljiltä mukaan tulee joskus niin karhottimen piikkejä kuin maan pinnassa olevia muitakin rautoja”, Tuukka Laitila kertoilee.

Tuotepäällikkö Kimmo Mäkelä Lantmännen Agrolta toteaa, että metallinilmaisimen vaatiman varokytkimen takia 1460:n syötön voimansiirto hakkurille on 1360-mallia järeämpi. Tämä järeys on kiinnostanut useita silppurin hankkineita viljelijöitä ja urakoitsijoita.

Voimaa vaaditaan

Laitilalla on traktorina Massey Fergusonin 230 hevosvoimainen 7495 CVT. Kymmenen metrin alalta kerätty karho pitää traktorin hevoset varsin tehokkaasti töissä. Vankemmalla, ensimmäisen ja toisen sadon karholla nopeus on yleensä vajaat 10 kilometriä tunnissa, mutta kun nurmen kasvu on ollut heikompaa, nousee kuormausnopeus jopa 15 kilometriin tunnissa.

”Silppuri tarvitsee ison vetotraktorin, mutta sitähän voidaan käyttää monessa muussakin maatilan työssä. Reilut 50 hevosvoimaa terhakkaampi traktori olisi mieluisampi meidän rehunteossamme”, Laitila pohtii.

Valmistajan mukaan Kongskilde JF FCT 1460 -silppurin ihanteellinen vetokone on olosuhteista riippuen noin 200–280-hevosvoimainen. Silppuriin toimitetaan 200 hv:n ylikuormalla varustettu laajakulmanivelakseli. Valmistajalta on saatavana tarvittaessa lisähintaan noin 300 hv:aan saakka mitoitettu erikoislaajakulma-akseli suuremman teholuokan traktoreille. Silppurissa itsessään kuormituspiikit rajoitetaan ylikuormasuojilla jo rehua roottorille syötettäessä.

”Tämän kokoluokan tarkkuussilppuri alkaa lähestyä teholtaan pienten ajosilppureiden kastia, mutta hinnassa traktorikäyttöiset silppurit jäävät puoleen pientenkin ajosilppureiden hinnoista”, Kimmo Mäkelä muistuttaa.

Kuiva rehulla joskus ongelmia

Mäkelä kertoo, että hydraulisesti taitettava erikoiskorkea puhallustorvi mahdollistaa sujuvan sivukuormauksen, mikä on silppurikorjuussa tehokkain kuormaustapa. JF FCT 1460:ssä ei ole erillistä puhallinta, mutta normaalin kostea rehu saa kuitenkin erittäin hyvin kyytiä ja massa lentää hyvin kärryyn roottorin ilmavirralla.

Torven korkeuden kasvattamisen yhteydessä valmistaja teki silppurin roottorin päätyihin rakenteellisen muutoksen lisäämällä korvausilma-aukot riittävän puhallustehon varmistamiseksi. Jos karho on päässyt kuivahtamaan hieman liikaa, pelkkä roottorin tuottama puhallusteho ei kaikissa tilanteissa riitä. Tällöin tukos syntyy torveen. Puhallustehon laskuun vaikuttaa herkästi myös roottorin sivuilla olevien korvausilma-aukkojen tukkeutuminen.

”Joskus kuivalla rehulla ilmenee ongelmia, kun sopivan kuiva rehu juuttuu kittimäiseksi paakuksi roottorin aukkoihin. Aukkojen tarkistaminen ja puhdistaminen ei kuitenkaan vie kuin muutaman minuutin. Kuluneen kesän kuivista karhoista huolimatta aukkoja ei ole tarvinnut puhdistaa kuin muutaman kerran”, Tuukka Laitila sanoo.

Näppärä ja kustannustehokas yhdistelmä

”Traktorikäyttöinen tarkkuussilppuri menee vielä meidän tilojemme kokoluokassa. Ajosilppuri on toki käynyt mielessä, mutta kokonaistaloudellisuus on saanut meidät pysymään nykyisessä ratkaisussa. Noin kymmenen tunnin päivänä tälläkin saadaan vankempaa kasvustoa korjatuksi 60 hehtaaria ja heikompaa, kolmatta satoa 100 hehtaaria. Mutta sarkojen on tässä tapauksessa oltava pitkiä”, Laitila sanoo.

Traktoria voidaan käyttää muissakin töissä kuin rehunkorjuussa, ja sen ansiosta koneisiin sitoutuva pääoma on pienempi ajosilppuriin verrattuna. Laitila ja Soranta eivät urakoi koneillaan, sillä omilla tiloilla tuntuu olevan työtä yllin kyllin. Se mikä tehdään, pyritään tekemään kunnolla. Jos oman tilan mittavaan rehunkorjuuseen ja muuhun työhön ottaisi vielä urakkahehtaareja mukaan, pakkaa olisi taatusti vaikeampi pitää kasassa.

Laitilan ja Sorannan pellot ovat pääosin talouskeskusten läheisyydessä. Vapolta hankittu turvesuon pohja on kauimmainen lohko, eikä sillekään ole matkaa kuin kuutisen kilometriä. Näin ollen kaluston siirtelyyn ei tärväänny aikaa. Laitilan mukaan silppuriyhdistelmän siirtäminen lohkolta toiselle on nopeampaa kuin ajosilppurin ja kärryjä sekä traktoreita tarvitaan joka tapauksessa kummassakin korjuutavassa.

”Ehkä ajosilppuri on tietyissä tapauksissa pienillä lohkoilla hieman ketterämpi, mutta silppuri on taas kevyempi kuin isot ajosilppurit, mikä märkinä kesinä on varteenotettava asia” Laitila pohtii.

Tuttu ja turvallinen

Päätymistä Kongskilde JF:n uuteen ja isoimpaan malliin Laitila perustelee sillä, että tuntee koneen varsin hyvin – edellinen, kolme kesää käytössä ollut silppuri oli samanlainen. Toinen hyvä syy merkissä pysymiseen tuntuu olevan se, että vastaavia vaihtoehtoja ei muilla merkeillä ole tarjolla.

”Kun yhden koneen kanssa oppii työnteon, niin sitä ei kovin mielellään vaihda uuteen ja outoon merkkiin. Kiihkeän korjuusesongin aikana ei ole opiskeluille ja perehtymisille aikaa ja vaikka koneen käyttöohjekirjan opettelisi ulkoa, niin vasta käytännön työn kautta koneen kanssa pääsee sinuiksi.”

Muutaman vuoden välein vaihdettava kone taatusti toimii niin kuin sen pitääkin.

”Ensimmäisen koneen hankintahan se kirpaisee, mutta sen jälkeen väliraha on jo inhimillisemmän tuntuinen. Uudehkoilla ja varmatoimisilla koneilla on mukavampi ja varmempi tehdä töitä”, Laitila perustelee.

Silppurin päivittäiset huoltokohteet ovat hyvin esillä eivätkä harvemmin huoltoa tai rasvausta vaativat kohteetkaan kovin hankalissa paikoissa tunnu Laitilan kokemuksen mukaan olevan. n

Aiheeseen liittyvät artikkelit
Luetuimmat