Kotieläintuotanto
Esittely SAC RDS Futureline Elite

SAC RDS Futureline on kaksiboksinen lypsyrobotti - kompaktia automaattilypysyä vanhoinkiin navettatiloihin

Tanskalainen lypsylaitevalmistaja SAC esitteli reilu vuosi sitten uuden mallin RDS Futureline -lypsyrobotistaan. Ensimmäiset uuden mallin kaksiboksiset robotit ovat olleet Suomessa käytössä reilun vuoden. RDS Elite mahtuu hyvin vanhaankin navettaan.
SAC RDS Fureline Elite -lypsyrobotti ei ulkoisesti juurikaan poikkea edeltäjästään. Sisuskalut sen sijaan ovat uudistuneet merkittävästi.

Pohjois-Pohjanmaan Ruukissa Yrjänän maitotilalla on ollut RDS Futurelinen uusi Elite-malli käytössä reilun vuoden verran. Aiemmin käytössä ollut 2 x 8 -lypsyasema väistyi käytöstä viime vuoden syyskuussa uuden robotin tieltä.

Lypsyasema oli mitoitettu 80 lehmälle ja nyt kun Yrjänän navetassa on enemmän eläimiä, alkoi asema käydä pieneksi. Lehmiä on tällä hetkellä lypsyssä noin 100.

”Maitoakaan ei haluaisi tuottaa vähempää, kun hinta on ollut laskusuunnassa”, sanoo Tarja Yrjänä.

Robotti eläinmäärän mukaan

Yrjänöiden kiinnostus automaattilypsyä kohtaan alkoi halusta keventää raskasta navetta- ja lypsytyötä. Eri vaihtoehtoja mietittiin, mutta tilan olosuhteet sanelivat paljon vaihtoehtojen valinnassa ja lopulta päädyttiin RDS Eliten hankintaan. Karjan eläinmäärä on sellainen, ettei yhdellä lypsyrobotilla pärjää. Toisaalta kahdelle robotillekaan eläimiä ei olisi ollut riittävästi.

”Kaksi robottia olisi tullut tätä ratkaisua huomattavasti kalliimmaksikin”, mainitsee Juhani Yrjänä.

Yrjänöiden navetta on käytännössä täynnä ja kahden robotin mahduttaminen olisi ollut haasteellista, ellei jopa mahdotonta. Navetan laajennuskaan nykyisestä mittaluokasta ei onnistu, sillä naapurit molemmilla puolilla ovat hyvin lähellä tilan talouskeskusta. Lisäksi navetan laajentamista rajaa tehokkaasti lähellä virtaava joki.

Pellon Groupin tuoteryhmävastaava Vesa Latvala muistuttaa, että yleensä onkin helpompaa, jos eläinten ja hoitajien ei tarvitse muuttaa toiseen ympäristöön.

”Silloin muutos käy helpommin”, Latvala sanoo.

Kovaa opettelua

Kaksiboksinen RDS on yllättävän kompaktin kokoinen ja paikka sille löytyi navetan hoitokarsinan paikalta. Lypsyasema odottaa vielä purkamista, joten sen tieltä vapautuu jatkossa vähän lisätilaa.

Yrjänät lähtivät robottilypsyyn vailla minkäänlaisia odotuksia. Alkuun olikin jonkin verran ongelmia, sillä lehmät olivat tottuneet siihen, että lypsylle ajetaan kahdesti päivässä. Joidenkin lehmien opettaminen vapaaehtoiseen lypsyrutiiniin kävi kovasta työstä. Yrjänät kertovat, että käytännössä käytössä oli pakotettu kierto ensimmäisten kuukausien ajan.

”Ensimmäinen kolmen kuukauden aikana minulta lähti painoa, mutta on se jo tullut takaisin”, vitsailee Juhani Yrjänä. ”Nyt on jäänyt jo vapaa-aikaakin.”

Sittemmin karja on oppinut jo rutiiniin ja tilanne on normalisoitunut. Lypsymenetelmän muutoksen aikana ei kuitenkaan tarvinnut poistaa kuin kaksi lehmää.

”Emme kyllä laita näitäkään poistoja robotin syyksi”, Tarja Yrjänä sanoo.

Lähinnä poiston syynä on ollut robotille sopimaton utarerakenne, vaikka uusi RDS sopeutuukin entistä paremmin erilaisiin utarerakenteisiin. Utareiden koordinaatit kartoitetaan joka lypsykerralla uudelleen, joten lypsykauden mukaan utareen muodossa tapahtuvat muutokset ovat hyvin robotin hallinnassa.

Tarvittaessa, jos kiinnityksessä on vaikeuksia, voi robottikäsivarren pysäyttää ja lypsimen voi kiinnittää helposti käsinkin. Uudessa RDS:ssä on myös päivitetty kamera ja kameran ohjelmisto, joiden avulla kiinnitys käy entistä nopeammin.

Vesa Latvala kertoo, että varsinaista kiinnityksen ja esikäsittelyn välistä aikaa ei ole haluttukaan minimoida, sillä lehmän fysiologiahan asettaa omat rajansa sille, kuinka nopeasti maito laskeutuu. Käytännössä raja on noin puolitoista minuuttia.

Vaikka asemalypsykin on yleensä tehokasta, on siellä kuitenkin pystytty huomioiman lehmien yksilöllisiä eroja. Yrjänät kertovat, että joillakin lehmillä lypsintä piti utareen rakenteen takia välillä painattaa, mikä ei lypsyrobotilla onnistu eikä kuulu automaattilypsyyn. Näillä lehmillä on joitakin neljänneksiä jouduttu laittamaan umpeen solutuksen takia kesken lypsykauden.

”Nuoret hiehot ovat kyllä oppimassa selvästi hyvin robottilypsyyn ja utare näyttää kehittyvän itsestään siihen sopivaksi”, Tarja Yrjänä sanoo.

Ruokinnalla kannustettiin

Tilalla on käytössä täysape ja robotilla annetaan samaa väkirehua kuin aiemmin annettiin lypsyasemallakin. Jossain vaiheessa apetta kevennettiin, että lehmät saatiin liikkumaan paremmin, mikä edesauttoi automaattilypsyyn opettelua. Sittemmin, kun karja oppi lypsyyn, palautettiin aperesepti ennalleen.

Yrjänät luottavat edullisiin kotoisiin perusrehuihin ja täydennyksenä annetaan lähinnä rypsiä tai valkuaistiivistettä. Keskituotos pääosin holstein-rotuisella karjalla on ollut lähellä kymppitonnia. Nyt tuotoksen on havaittu kääntyneen jo hienoiseen nousuun.

Päivän rutiinit navetassa ovat suunnilleen samat kuin ennenkin. Navettatöillä käydään aamuin illoin, mutta työaika on lyhentynyt jonkin verran.

Sisältä uudistunut

Uusi RDS Elite ei ulkoisesti juurikaan poikkea vanhemmasta RDS- mallista. Robotin ehkä näkyvin osa, käsivarsi on ennallaan ja sen valmistaja on edelleen japanilainen Motoman.

Kuorien sisäpuolella tekniikka on kuitenkin uudistunut ja päivittynyt. Robottia voidaan hallita nyt myös mobiilisovelluksella, ja sekä iOS- että Android-käyttöjärjestelmille löytyy omat versionsa sovelluksesta.

Robottia voi hallinnoida yhtä lailla toimiston tietokoneelta ja boksin vierestä terminaalista. Yrjänät eivät vielä ole ottaneet mobiilihallintamahdollisuutta käyttöön.

”Kännykän kautta voi hoitaa kaiken muun, mutta antibioottihoitoja ei voi hoitaa sitä kautta. Koska tieto ei välttämättä kulje riittävän nopeasti mobiilista, niin valmistaja on halunnut varmistaa, ettei antibioottien kanssa käy vahinkoja”, sanoo Vesa Latvala.

Korkea tuotos huomioitu

Uuden RDS:n suunnittelussa on huomioitu koko ajan nouseva keskituotos ja automaattilypsyssä suosittavat nopealypsyiset lehmät. Nännikumiksi voidaan valita erityisesti nopealypsyisille ja korkeatuottoisille lehmille sopiva neliskanttinen nännikumi. Siinä maito siirtyy aiempaa mallia pienemmällä ilmamäärällä, mikä vähentää maidon muokkaantumista ja pitää maidon laadun parempana. Lisäksi nopeampi maidon virtaus tuo robotille lisää kapasiteettia.

”Korkeatuottoisella karjalla tällä voidaan saada jopa 3–5 % lyhyempi lypsyaika, mikä esimerkiksi 100 lehmän karjassa tarkoittaa, että samassa ajassa voidaan lypsää 3–4 lehmää enemmän”, Vesa Latvala sanoo.

Yrjänät ovat ensimmäisen tuotantovuoden jälkeen tyytyväisiä automaattilypsyyn siirtymiseen. Karja ja hoitajatkin ovat sopeutuneet hyvin uusiin rutiineihin ja RDS Elite tuntuu sopivalta Yrjänän karjalle. Juhani Yrjänä sanoo, että paljonkaan yli 100 eläintä ei kannattane pitää lypsyssä kahdellakaan boksilla.

Vesa Latvala sanoo, että 55 lehmää boksia kohti olisi ehkä käytännön sanelema yläraja.

”Silloin jää aikaa hyvin hoitoon. Vapaata kapasiteettia on vielä koneen mukaan, mutta ei välttämättä kannata vetää ihan tiukalle, se lisää sitten työtä jonkun verran”, hän sanoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit
Luetuimmat